1876
Amerikkalainen Aleksander Graham Bell sanoi ensimmäiset sanat keksimäänsä puhelimeen.
1877
Suomessa asennettiin ensimmäinen puhelinlinja Johan Nissisen myymälän ja konttorihuoneen välille Helsingissä.
1886
Venäjän tsaari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri III antoi julistuksen
ehdoista, joilla telefoonijohtoja sai Suomessa asettaa ja käyttää.
1900-1909
Suomessa opittiin kaapeloimaan. Puhelinjohdot alkoivat hävitä seiniltä
ja katoilta. Flemingin ja Lee de Forestin keksimät diodi-ja triodiputket
vahvistivat linjalla vaimentuneen puheen. Puhelimia oli Suomessa noin
34 000.
1910-1919
Maailmansota ja kansalaissota hidastivat kehitystä. Keskusten
automatisoinnin keksijöistä puhuttiin. Ensimmäiset puhelinkioskit
ilmestyivät katukuvaan.
1920-1929
Keskusten automatisointi alkoi. Suomen Puhelinlaitosten Liitto (nykyinen Finnet-liitto) perustettiin 1921.
1930-1939
Automatisointi jatkui. Kantoaaltokaapeli
Helsinki-Turku-Maarianhamina-Tukholman valmistui. Etelä-Suomen
Kaukopuhelinyhtiö siirtyi valtion omistukseen ja toiminta jakautui
paikallista puhelinliikennettä hoitavaan yksityiseen sektoriin ja
valtion hoitamaan kaukoliikenteeseen. Puhelinyhtiöiden määrä nousi yli
800:aan. Puhelimia oli noin 190 000.
1940-1949
L.M. Ericsson ja Puhelinteollisuus alkoivat valmistaa puhelimia
Suomessa. Bellin laboratorion työryhmä USA:ssa palkittiin
Nobel-palkinnolla radio-ja puolijohdetekniikan mullistavasta
puolijohdetransistorista. Puhelimia oli 300 000.
1950-1959
Puhelinyhtiöissä alkoi rakenteellinen muutos. Yhtiöiden määrä supistui
700:sta 200:aan. Ensimmäinen automaattinen kaukoliikenneyhteys
Tampere-Hämeenlinna-Lahti aloitettiin 1957. Puhelimia oli 600 000.
1960-1969
Automatisoinnin aste yli 90 prosenttia. Yhdysvalloissa otettiin
koekäyttöön ensimmäinen elektroninen puhelinkeskus. Telstar-satelliitti
laukaistiin radalleen. Puhelinyhtiöitä oli enää 74 ja maassa yli
miljoona puhelinta.
1970-1979
Digitaalitekniikka saapui puhelinkeskuksiin. Operaattorit
valmistautuivat lisääntyvään dataliikenteeseen. Puhelimia oli yli kaksi
miljoonaa.
1980-1989
valokaapelit otettiin käyttöön ja datasiirto kehittyi nopeasti.
Laitekauppa vapautui. Vuonna 1987 astui voimaan uusi teletoimintalaki,
joka siirsi tsaarin yli satavuotiaan telefoonijulistuksen historiaan.
Suomessa oli 2,5 miljoonaa puhelinta, dataliikenne ja faksit olivat
yrityksissä tavallisia.
1990-1999
GSM-matkapuhelinliikenne alkoi. Kilpailu käynnistyi myös kauko-ja
ulkomaanpuheluissa, (kaukopuhelut 1.1.1994 ja ulkomaanpuhelut 1.7.1994),
sillä puhelinyhtiöt pääsivät valtion siihen asti hallinnoimille
markkinoille. Internet oli kansalaisten jokapäiväisessä käytössä.
Matkapuhelinten määrä ylitti vuosikymmenen lopulla kiinteiden puhelinten
määrän. Molempia oli yli 2,8 miljoonaa.
2000-
Sähköisen viestinnän käsitteet ovat sekoittuneet. Radio-, tv-, puhelin-
ja matkapuhelinliikenne ovat kaikki samaa sähköistä viestintää. Tiedon
tuottamisen, tallentamisen ja siirtämisen toimialat ovat digitaalisen
tiedon käsittelijöinä kaikki hyvin lähellä toisiaan. Tietoliikenne on
mukana lähes kaikessa toiminnassa.